20.3.2021
Lukuaika 4 min
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa
Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.
Aivot ovat jokaisen tärkein pääoma. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuraa. Jokainen meistä voi itse vaikuttaa tämän voimavaran säilyttämiseen ja kasvattamiseen omilla teoillaan ja valinnoillaan.
Muisti on kokonaisvaltainen verkosto
Usein ajatuksemme muistista vertautuu tietokoneeseen, josta löytyy tietyt paikat uusien tiedostojen tallentamiselle. Todellisuudessa ihmisen muisti toimii aivan päinvastaisella periaatteella – se on kokonaisvaltainen verkosto, joka elää ja kehittyy koko ajan. Kun tallennamme uutta tietoa, ei ole mitään yksittäistä tyhjää paikkaa, jonne uuden tiedon voisi laittaa. Sen sijaan uusi tieto muokkaa koko sitä verkostoa, jossa vanhat tietomme ja oppimme jo ovat. Näin ollen muistimme ei tietokoneen lailla myöskään voi tulla täyteen, koska meillä on aina kyky oppia uusia asioita.
Toisin kuin tietokoneet, aivomme myös siivoavat itse itseään heti kun ne saavat siihen mahdollisuuden. Yöllä siivousprosessit ovat huipussaan. Unen aikana aivomme käsittelevät päivän mittaan kertynyttä uutta tietoa, kuten ajatuksia, kohtaamisia ja tehtäviä, ja suhteuttavat sitä vanhaan tietoon. Aivot järkeistävät uutta tietoa muun muassa etsimällä yhteyksiä ja säännönmukaisuuksia kristallinkirkkaaksi kokonaispaketiksi, josta on helppo lähteä uuteen päivään.
Ympäristö ja oma mielentila vaikuttavat merkittävästi muistiin
Jos jokin asia ei painu mieleemme, on muistamistilanne todennäköisesti ollut liian haastava. Aivomme ovat vanhat ja selviytyäksemme lajina, olemme oppineet lukemaan ympäristöstä erityisesti uhkaavia ja stressaavia tekijöitä. Melu, hälinä ja vilinä niin ympärillämme kuin vaikka puhelimen ruudulla virittävät aivomme tilaan, jossa on vaikea keskittyä yhteen asiaan. Lisäksi nykyään meiltä vaaditaan nopeaa reagointia monenlaisiin asioihin – kysymyksiin, sähköposteihin, soittoihin ja somevirtoihin. Nämä kaikki ympäristötekijät aiheuttavat sen, että menemme stressaantuneeseen mielentilaan.
Stressaantuneessa mielentilassa uuden oppiminen ja muistaminen on vaikeaa. Meistä tulee ikään kuin robotteja, jolloin selviytyäksemme pyrimme toistamaan jo opittuja tuttuja kaavoja ja painamme tsemppihengellä eteenpäin, vaikka läpi harmaan kiven. Jälkeenpäin saatamme havahtua siihen, että monta tärkeää asiaa on voinut jäädä huomaamatta, jopa sellaiset, jotka olisivat helpottaneet elämäämme. Tämä on juuri sitä oppimisen puutetta, joka estää meitä kehittymästä.
Säätelemällä ympäristöä voit parantaa muistiasi
Muistin kapasiteetin kasvattaminen on todella vaikeaa ja ehkä jopa mahdotonta. Oikeastaan onkin parempi puhua kyvystämme säädellä ulkoisia häiritseviä tekijöitä. Avainasemassa on kyky tunnistaa ne tilanteet, joissa itse tarvitsee keskittymistä ja mahdollisuus löytää oikea aika ja paikka keskittymiselle. Lisäksi kyky ulkoistaa muistia erilaisin työkaluin helpottaa arkea – esimerkiksi muistikirjat ja -laput, kalenterit ja muistutukset vapauttavat aivomme muistamisen vastuusta. Oikeastaan hyvää muistia on se, että tietää kuinka huono muisti itsellänsä on ja osaa toimia sen puitteissa.
Vinkkejä aivojen kevätsiivoukseen
Kun kevät alkaa hiljalleen lähestyä, on otollinen aika tuulettaa myös aivojasi ja antaa niille mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta. Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa, että aivojen hyvinvointiin vaikuttavat pitkälti samat asiat kuin hyvinvointiimme ylipäänsä: riittävä ja laadukas uni, terveellinen ravinto, liikkuminen ja mielekäs tekeminen. Tässä muutamia vinkkejä aivojen kevätsiivoukseen.
1. Pyri nukkumaan säännöllisesti vähintään seitsemän tuntia yössä. Keväällä valon määrän voimakas lisääntyminen voi vaikeuttaa unirytmiäsi – pimennysverhot ovat siihen erinomainen ratkaisu.
2. Varmista, että syöt joka päivä jotain terveellistä ja monipuolista. Aivot nauttivat erityisesti hyvistä rasvoista, joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta, pähkinöistä, manteleista, siemenistä, avokaadosta ja kasviöljyistä. Jo pienetkin muutokset vaikuttavat – korvaa voi öljyllä ruokaa paistaessa tai lisää normaaliin arkiruokaasi hyppysellinen siemeniä.
3. Pysy liikkeessä. Liikunnan ei tarvitse olla urheilua, vaan pienikin fyysinen tekeminen on hyväksi aivoille – esimerkiksi lasten kanssa leikkiminen, käsityöt, leipominen tai siivoaminen. Oikeastaan liikkumisen sijasta voisi aivan yhtä hyvin puhua istumisen välttämisestä. Mitä vähemmän aikaa vietät istuen, sitä enemmän aivosi kiittävät.
4. Suunnittele päiväsi tehtävätyyppien mukaan – tunnista ne asiat, jotka vaativat keskittymistä ja varaa niille rauhallinen aika ja paikka. Töissä tai opinnoissa keskittymistä vaativan tehtävän voi aloittaa sulkemalla sähköpostin ja laittamalla puhelimen äänettömälle, jotta vältyt keskeytyksiltä. Rohkaistu kertomaan työtovereillesi tai perheellesi, että työstät jotain keskittymistä vaativaa ja pyydä, ettei sinua häiritä silloin.
5. Tee itsellesi mieleisiä juttuja, mielellään yhdessä muiden kanssa. Tutkimusten mukaan muistia ylläpitää erityisesti sosiaaliset harrastukset – esimerkiksi kuorolaulu, soittimen soittaminen yhdessä, tanssiminen, ryhmäliikunta, joukkuelajit, tai kortti- ja lautapelien pelaaminen
Biogen-101454 | 03/2021
