28.2.2021

Lukuaika 3 min

Mikael von und zu Fraunberg, Kansallisen neurokeskuksen johtaja, neurokirurgian dosentti

Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

Jatkuvat ärsykkeet ja hyppiminen työtehtävästä toiseen kuormittavat aivojamme. ”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg. Aivojen terveyteen kannattaa panostaa nyt, sillä väestön ikääntymisen myötä myös muistisairaudet lisääntyvät vauhdilla.

Viimeisen 30 vuoden aikana digitalisaatio on muuttanut elämämme peruuttamattomasti. Arkipäiväämme hallitsevat nyt älypuhelimet, tietokoneet ja internet. Ärsykkeitä on koko ajan enemmän ja reaktioajat ovat lyhentyneet. Tämä aiheuttaa melkoisen haasteen aivoillemme.

Mikael von und zu Fraunberg pitää mielenkiintoisena kysymystä siitä, sopeutuvatko aivomme kiihtyneeseen elämänrytmiin. Hän kertoo, että aivot kyllä muuttuvat, joskin hitaasti. Viimeisen 20 000 vuoden aikana aivojen koko on pienentynyt noin 1500 kuutiosenttimetristä 1300:aan. Se tarkoittaa, että jotakin tapahtuu aivoissa nyt tehokkaammin.

”Aivoilla on kyllä tietojenkäsittelykapasiteettia. Ne ovat tehokkaammat kuin yksikään supertietokone, mitattiinpa sitä laskentanopeudella tai käytettävissä olevan muistin määrällä. Suurin haaste on oleellisen tiedon suodattaminen.”

 

Useiden asioiden samanaikainen hoitaminen, multitasking, on monelle arkea. Se on kuitenkin aivojen kannalta tehoton tapa tehdä työtä. Kun hypitään eri työtehtävien välillä, syntyy stressiä ja aikaa menee hukkaan. Vaikka digitalisaation myötä työn vaatimukset ovat muuttuneet, ihmisaivot käyttävät vanhoja menetelmiä. Se voi olla aivoille iso taakka.

”Ihminen kyllä kykenee sopeutumaan digitalisaation vaatimuksiin, mutta onko se tarkoituksenmukaista? Pitäisikö mieluummin muokata työympäristömme sellaiseksi, että aivot pääsisivät toimimaan niille ihanteellisella tavalla”, Fraunberg kysyy. 

Kun väestö ikääntyy, ennaltaehkäisyn merkitys kasvaa

Väestön ikääntyminen ja työelämän murros ovat kaksi merkittävintä aivoterveyteen vaikuttavaa megatrendiä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 1,5-kertaiseksi jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vastaavasti muistihäiriöpotilaiden määrä kaksinkertaistuu, ja vuonna 2050 näiden potilaiden määrän arvioidaan olevan jo yli 500 000 meillä Suomessa.1

Miten tähän haasteeseen pystytään vastaamaan?

”Tärkeää on ennaltaehkäisy eli se, että ihmiset alkavat kiinnittää huomiota aivojensa terveyteen. Tarvitaan uusia menetelmiä tunnistaa henkilöt, joilla on riski sairastua. Pitää löytää myös vaikuttavia lääkkeitä ja muita hoitoja”, toteaa Fraunberg.  

Toiseen megatrendiin eli työn murrokseen liittyy se, että stressi tulee aiheuttamaan entistä enemmän masennusta, ahdistusta ja työpoissaoloja. Työssäkäyvän väestön osuus saattaa vähentyä. Työllä on kuitenkin merkitystä sekä aivojen ja mielen terveyden kannalta. Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä aivojen ja mielen kehityksen kannalta.

”Työpaikoilla pitäisi ottaa käyttöön kognitiivinen ergonomia eli kiinnittää huomiota työntekijöiden ajankäytön hallintaan ja palautumiseen työpäivän aikana”, Mikael von und zu Fraunberg visioi. 

Kolme ohjetta terveempiin aivoihin

Jos siis aivojemme terveys on tulevaisuuden avainkysymyksiä, jokaisen on hyvä pohtia, mitä voi tehdä omien aivojensa hyväksi. Fraunberg nostaa esiin kolme aivojen hyvinvointiin liittyvää kokonaisuutta, joihin kannattaa kiinnittää huomiota arjessa.

1.      Seitsemän tunnin keskeytymätön yöuni. On tutkittu, että uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Tämä on tärkeää paitsi päivittäisen jaksamisen myös aivorappeumatautien kuten Alzheimerin taudin ehkäisemiseksi. Syvässä unessa elimistö huuhtelee aivonesteen kierron – niin sanotun glymfaattisen järjestelmän – avulla kuona-aineita pois, mukaan lukien Alzheimerin taudin ilmentymänä olevia amyloidiplakkeja, ja ennaltaehkäisee siten taudin syntymistä.

2.      Terveet elämäntavat: liikkumalla, syömällä terveellisesti, pitämällä verenpaineesta huolta ja välttämällä päihteitä pystytään ehkäisemään merkittävästi verisuonitauteja. Verisuonitaudit ovat merkittävä aivojen terveyden riski. Kun aivot saavat verisuonten kautta huonosti verta ja happea, ne myös vanhenevat nopeammin. Kalkkeutuneen verisuonen tukkiutuminen voi lopulta johtaa akuuttiin aivoverenkierron häiriöön eli aivohalvaukseen.

3.      Stressin välttäminen. Aivot tarvitsevat aikaa palautumiseen. Positiiviset kokemukset huoltavat ja ylläpitävät aivoja. Kun nautit elämästä, aivotkin voivat hyvin!

Kun kiinnitämme huomiota arjessamme näihin aivoterveyttä lisääviin tekijöihin, meistä suomalaisista voi tulla – synkistä ennusteista huolimatta – merkittävästi aivoterveempi kansa.

 

Onko totta, että aivosolut eivät uudistu? Miten suomalaisten geeniperimä vaikuttaa sairausalttiuteemme? Mikä on Nasu-Hakolan tauti? Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunberg kertoo lisää suomalaisten aivoterveydestä Aivopankki-podcastissa

1 https://neurocenterfinland.fi/kansalaiselle/kustannukset-ja-vanheneva-vaesto/

Biogen-93887 01/2021

Feedback (Biogen) >>

ATTENTION

An error occurred while rendering this component.

Please consult your application support team.

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.