7.3.2022
Lukuaika 5 min
Terve suolisto, terveet aivot?
Kannamme elimistössämme puoltatoista kiloa bakteereita, eikä se ole mikään huono juttu. Suolistossamme vaikuttavalla mikrobistolla on nimittäin merkittävä rooli terveytemme ylläpitämisessä. Koko ajan saadaan lisää tietoa myös suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä. Uusimpien tutkimusten mukaan myös aivojen rappeumasairaudet kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauti saattavat linkittyä suolistoon.
Meillä jokaisella on suolistossamme yksilöllinen mikrobisto. Perimme mikrobiston vanhemmiltamme, mutta siihen vaikuttaa läpi elämän myös elintapamme sekä se, millaisessa ympäristössä elämme. Kaikkiaan kannamme mukanamme satoja miljoonia bakteereja, kokonaismassaltaan noin puoltatoista kiloa.
Bakteerit jakautuvat ”hyviksiin ja pahiksiin”. Kun terveyttä edistävien bakteerien osuus suolistossa pienenee ja haitalliset bakteerit valtaavat niiltä tilaa, syntyy dysbioosiksi kutsuttu epätasapainotila. Se yhdistetään sydän- ja verisuonisairauksiin, liikalihavuuteen, diabetekseen, astmaan ja allergioihin sekä jopa keskushermoston rappeumasairauksien kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin syntyyn.
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen on tutkinut vuosikymmeniä bakteerien vaikutuksia elimistöömme. Hän nostaa esiin kaksi keskeistä suoliston hyvinvointiin liittyvää kysymystä: ravinnon merkityksen ja suoliston tulehdusreaktion välttämisen.
Kuitu on bakteerien paras ystävä
Pentti Huovinen muistuttaa, että yksi asia, johon jokainen voi itse vaikuttaa, on ravinto. Sen merkitys niin suoliston kuin aivojenkin terveydelle on kiistaton. Yleisesti ottaen ravintokolmio luo hyvän perustan suolistoystävälliselle ruokavaliolle. Kasvikset, marjat ja hedelmät, kala sekä sopivissa määrin pähkinät ja täysjyväviljat ylläpitävät terveyttä edistävää bakteeristoa.
”Erityisen tärkeässä asemassa suoliston epätasapainohäiriön estämisessä ovat kuidut. Suoliston mikrobit tarvitsevat oikeanlaista ravintoa. Jos ravintoa ei ole saatavilla, mikrobit alkavat nakertaa ravinnokseen suolen seinämän limakerrosta. Kun limakerros ohenee, alkaa se päästää läpi enemmän bakteereita ja muuta suolen sisältöä. Tällöin immuunijärjestelmän tulehdusta lisäävä ja hillitsevä tasapaino järkkyy ja kallistuu ruokkimaan elimistön tulehdusta”, Huovinen kuvaa.
Hän kehottaa syömään kuusi kourallista kasviksia päivässä. Tällöin saamme riittävästi kuituja, joista suoliston bakteerit muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, elimistön rakenneaineita.
Sokeri, suola ja punainen liha puolestaan edistävät tulehdusreaktiota, joten niitä kannattaa välttää myös terveen suoliston näkökulmasta.
”Itse noudatan vuorokausipaastoa. Kun päivän ravinto nautitaan 10 tunnin aikana ja suolisto saa levätä muut 14 tuntia, saattaa tulehdustila vähentyä. Kun suolisto saa lepoa, se ehtii palautua. Tämä ei tietenkään toimi tai sovi kaikille ja oma tilanne onkin syytä käydä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa läpi”, Huovinen kertoo.
Suoliston epätasapainoa lisäävät myös elinympäristömme ja elintapamme
Suoliston tulehdusreaktiota voivat aiheuttaa epäsuotuisan ravinnon lisäksi monet muut tekijät. Suolen bakteeristoa heikentävät etenkin antibioottikuurit sekä sairastamamme infektiot ja ripulitaudit. Myös ympäristöstä limakalvoille joutuvat kemikaalit ja myrkyt häiritsevät suolen bakteeristoa.
”Toki määrätyt antibioottikuurit pitää syödä, mutta turhaan niitä ei tulisi lääkärin potilaille määrätä.”
Huovinen toteaa myös, että elämä luonnon keskellä ei olisi pahitteeksi. Se, että altistuu monipuolisesti bakteereille vaikkapa olemalla tekemisissä eläinten kanssa, hoitamalla puutarhaa tai samoilemalla metsissä, saattavat hyödyttää meitä terveempänä suolistona. Altistumme nykyisin liian vähän ympäristön bakteereille.
Mikä on sitten aivojen ja suoliston yhteys?
Suoliston ja aivojen yhteys on hyvin monimutkainen ja tapahtuu useiden eri mekanismien kautta.
Suoliston mikrobiston merkitystä on tutkittu esimerkiksi hermostoa rappeuttavan Parkinsonin taudin yhteydessä. Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka syy on mysteeri, minkä vuoksi ei ole tähän mennessä löytynyt keinoja hidastaa tai pysäyttää sen etenemistä.
Parkinsonin tautiin hoitoa kehittävä neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans kertoo, että jopa 80 prosentilla Parkinson-potilaista on todettu ummetusta. Eri aineistoja tutkimalla on havaittu, että ummetus alkaa monella potilaalla jo vuosia ennen kuin Parkinsonin tauti todetaan. Esiintymisessä saattaa olla jopa 20 vuoden viive. Selittämättömään ummetukseen liittyy 2–4-kertainen riski taudin puhkeamiselle.
”Parkinson-potilailla on todettu jo pitkään matala-asteista tulehdusta suolistossa. Se mistä tulehdus saa alkunsa, on vielä epäselvää. Vähitellen on kuitenkin ymmärretty, kuinka laajasti suolistobakteerit vaikuttavat elimistöön ja myös aivojen terveyteen. Ensimmäinen löydös oli, että keskimäärin Parkinson-potilailla on vähemmän tulehdukselta suojaavia ja enemmän sille altistavia bakteereita. Seuraavassa vaiheessa pyritään ymmärtämään, mitä tämä tarkoittaa toiminnallisesti eli mikä yhdistää bakteeriston ja tulehduksen”, Scheperjans kuvaa.
Suolisto-oireet liittyvät Filip Scheperjansin mukaan todennäköisesti myös taudin etenemiseen – potilailla, joilla todetaan mikrobistomuutoksia, tauti etenee nopeammin ja heillä on enemmän suolisto-oireita.
Scheperjansin ja hänen tutkijatiiminsä tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä löytyisi keinoja, joissa mikrobistoon vaikuttamalla voidaan hillitä tulehdusta ja sitä kautta hidastaa taudin etenemistä. Potilaan mikrobiston avulla pyritään tulevaisuudessa myös ymmärtämään paremmin potilaan yksilöllistä taudin tyyppiä ja mahdollisesti räätälöimään hoitoja sen mukaan.
Suolistoa on tärkeää hoitaa pitkäjännitteisesti
Voiko muistisairauksia sitten ehkäistä pitämällä huolta suolistonsa hyvästä mikrobikannasta? Pentti Huovinen kehottaa aloittamaan suolistosta huolehtimisen jo nuorena. Monet aivosairaudet kehittyvät kymmenien vuosien kuluessa, joten tervettä suoliston mikrobistoa tarvitaan läpi elämän.
Probiootteja ei kuitenkaan itse kannata alkaa testailla muistisairauksien ehkäisemiseksi, sillä tulokset eivät ole aina sellaisia kuin odotetaan. On muistettava, että jokaisen mikrobisto on yksilöllinen ja probioottien vaikutuksetkin voivat olla yksilöllisiä. Joskus vaikutus voi olla myös halutusta päinvastainen.
”Ei pidä myöskään unohtaa liikuntaa, jonka on myös havaittu tutkimuksissa vähentävän tulehdustilaa.”
Lähteet:
Artikkeli perustuu mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovisen esitykseen 21.10.2021 Helsingissä ja haastatteluun 25.10.2021, sekä neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjansin esitykseen 21.10.2021 Helsingissä ja haastatteluun 2.11.2021.
Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 17.01.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Biogen-158117 | 01/2024
