22.2.2021

Lukuaika 4 min

Minna Huotilainen, aivotutkija

Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. Jos mielii hyvämuistiseksi ikäihmiseksi, kannattaa panostaa positiivisiin ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin harrastuksiin.

Puhumme usein ”täydestä kovalevystä” eli ajattelemme, että muistimme on vähän samanlainen kuin tietokoneen muisti – että aivoissa sijaitsee muistipaikkoja, jonne tallennamme asioita ja jotka voivat täyttyä, kun mielessä on paljon asioita.  

”Itse asiassa ihmisen muisti toimii päinvastaisella tavalla. Aivoissamme ei ole tyhjää paikkaa, johon tieto tallentuu, vaan uusi tieto muokkaa verkostoa, jossa vanhat tiedot jo ovat. Ihmisen muisti ei voi koskaan tulla täyteen, voimme oppia aina uusia asioita”, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.    

”Jos emme muista jotain, se ei siis johdu siitä, että muisti olisi täynnä, vaan tilanne on aivoille liian haastava. Se voi olla esimerkiksi liian meluisa tai kiireinen. Kyse ei ole aivojen kapasiteetista, vaan tilanteen häiriöisyydestä”, Huovilainen muistuttaa.

Paremman työelämän kynnyksellä

Yksi muistia heikentävä häiriötekijä on stressi. Kun olemme stressaantuneita, meiltä häviää kyky etsiä uusia tulokulmia ja ratkaisuja, yritämme vain robottimaisesti selviytyä tilanteesta pois. Kun tiedon hakemisen innostus puuttuu, muistijälkiä ei synny. Emme myöskään opi ja kehity työntekijöinä, jos olemme koko ajan stressaantuneita.

Kuluva vuosikymmen alkoi isolla mullistuksella eli siirtymisellä etätöihin. Minna Huotilainen nimeää 2020-luvun ”paremman työelämän vuosikymmeneksi”. Edeltänyt 2010-luku sen sijaan oli hänestä ”työelämässä säheltämisen vuosikymmen”.

”Viime vuosikymmenellä tehtiin paljon asioita, joiden tarkoitus oli tehostaa työtä, muun muassa vuorovaikutukseen, vuorovaikutuskanaviin ja työtiloihin liittyen. Kun katsotaan aivojen näkökulmasta, eivät kaikki uudistukset menneet aivan putkeen. Monet menetelmät vain lisäsivät stressiä ja keskeytyksiä.”

 

Nyt monilla on kokemus etätyöstä – toki myös sen huonoista puolista – mutta tiedämme, miltä tuntuu, kun saa kerrankin rauhassa syventyä keskittymistä vaativaan tehtävään.

”Kunpa tätä tietoa osattaisiin hyödyntää! Työympäristön valitsemisen taito voisi kehittyä sekä työyhteisöissä että meillä työntekijöillä”, Huotilainen toivoo.

Yö on aivojen siivousaikaa

Kun aivot tuntuvat kuormittuneilta, hyvä yöuni auttaa. Nukkuessa aivoissa tapahtuu konkreettisia fysiologisia siivousprosesseja. Aivot käsittelevät päivän aikana tapahtunutta ja yrittävät suhteuttaa sitä aiempiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin.

”Siivous on järkeistämistä, yhteyksien ja säännönmukaisuuksien etsimistä ja se tapahtuu aivoissa automaattisesti, kun nukutaan hyvin”, summaa Huotilainen.   

Moni pohtii, miten voisi lisätä aivojensa kapasiteettia. Huotilaisen mukaan kapasiteettia olisi paljonkin, jos sen vain saisi käyttöön.

”Käytännössä parannamme muistiamme, kun opimme säätelemään ympäristötekijöitä. Tämä tarkoittaa fiksun paikan löytämistä keskeytymättömälle työnteolle sekä erilaisten välineiden käyttämistä muistin tukena. Kukapa tulisi enää toimeen ilman puhelimen muistutuksia, sähköisiä kalantereita tai muita digitaalisia muistia tukevia järjestelmiä. Asioiden selkiyttämisessä auttaa vaikkapa muistiinpanojen kirjoittaminen tai kaaviokuvan piirtäminen”.

 

Digitalisaatio helpottaa ja kuormittaa muistia

Digitalisaatio on tarkoitettu helpottamaan muistikuormaamme. Silti joudumme koville. Esimerkiksi videovälitteiset palaverit väsyttävät aivojamme, koska aito fyysinen vuorovaikutus puuttuu.

”Normaalisti kun tapaamme uuden ihmisen, otamme vähän selkoa hänen reaktiostaan. Havainnoimme, miten hän reagoi kehollaan, ilmeillään ja eleillään, millaista etäisyyttä hän ottaa. Digitaalisessa tilanteessa monia näistä piirteistä on vaikea hahmottaa ja tiedon hankinta on rankempaa. Tämä näkyy palaveriväsymyksenä vielä normaaliakin palaveriuupumista enemmän.”

Digikuormitusta kannattaa siis rajoittaa. Huotilainen myöntää, että se on vaikeaa, koska kaikki digitaaliset alustat on luotu niin, että koukuttuisimme niihin ja kaipaisimme jatkuvasti lisää sisältöä.

”Ajattelemme, että jos meillä on 20 sekuntia luppoaikaa niin kyllähän siinä kissavideon katsoo tai lukaisee uutisen puhelimesta. Vaikka sisältö on meille mieluisaa, ei se ole yhtä palauttavaa, kuin kunnon tauon pitäminen.”

”Jokaisen kannattaa miettiä, mitkä ovat itselle sopivat, fiksut tavat rajoittaa omaa digikäyttöä. Se voi olla vaikkapa jokin kellonaika, jonka jälkeen ei koske enää puhelimeen tai perheen sisäinen sopimus, että iltapalalle ei oteta mukaan puhelimia”, Huotilainen ehdottaa.

Sosiaaliset pärjäävät parhaiten

”Olemme laumaeläimiä ja yksin jääminen on todella stressaavaa ihmisen aivoille. Tämän ymmärtää hyvin, kun ajattelee kivikautista menneisyyttämme – ei silloin pärjännyt, jos kaikki ihmiset katosivat ympäriltä. Samalla tavoin aivot reagoivat tänäkin päivänä yksinäisyyteen”, Minna Huotilainen kertoo.    

Ihmisen aivoille voimakkaimpia ärsykkeitä ovat toiseen ihmiseen liittyvät asiat. Näköjärjestelmälle toisen ihmisen kasvonilmeiden näkeminen, kuulojärjestelmälle ihmisäänen kuuleminen. Näitä voidaan vielä jotenkin digitaalisesti toteuttaa, mutta tuntojärjestelmälle kaikkein tärkein asia on toisen ihmisen kosketus. Kun se jää pois, meiltä puuttuu tärkeä arkista hyvinvointiamme tukeva asia.

Huotilaisen mukaan korrelatiivisilla tutkimuksilla on seurattu, ketkä sairastuvat muistisairauksiin ja millaista elämää he ovat eläneet. Yksinäisyys näkyy isona tekijänä. Toki asia voi olla toisinkin päin – yksinäisyys voi johtua myös alkavasta muistisairauksesta.

Tervaskantotutkimuksiksi nimetyissä seurantatutkimuksissa on tarkasteltu ihmisten kognitiivista kapasitettia: sitä, miten henkilöiden muisti ja tarkkaavaisuus toimivat iäkkäänä ja millaiset harrastukset edistävät hyvää muistia myöhemmällä iällä.

Näissä on käynyt ilmi, että muistia ylläpitävät harrastukset ovat ennen kaikkea sosiaalisia: kuorolaulua, soittamista yhdessä, tanssiharrastuksia, ryhmäliikuntaa, joukkuelajeja. Huotilaisen oma suosikki on kortti- ja lautapelien pelaaminen.

”Myös ihmissuhteiden laatu on tärkeää”, hän muistuttaa. ”Peilaamme jatkuvasti toisiamme, muiden ihmisten toimintaa, ajatuksia ja erityisesti mielialoja. Se, että ihmissuhde on myönteinen – välillä nauraa rätkätetään ja tehdään asioita, joista tulee hyvä mieli molemmille – on olennaista. Tämä ei tarkoita, etteikö ikävistä asioista saisi puhua tai murheita pitäisi peitellä, mutta ihmissuhteessa on tärkeää olla myös tämä iloinen puoli.”

 

Kumpi voittaa, ihminen vai simpanssi, kun kyseessä on klassinen työmuistitehtävä? Millaista musiikkia kannattaa kuunnella muistin ylläpitämiseksi? Mikä on Minna Huotilaisen resepti hyvän muistin säilyttämiseen? Lisää asiaa muistista podcastissa: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Biogen-91263 | 01/2021

Feedback (Biogen) >>

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Aivoterveys työelämässä – miten vähentää aivojen kuormitusta ihmistyössä?

Nykypäivän työelämä voi olla aivoille raskasta. Aivotutkija Minna Huotilainen peräänkuuluttaa aivoterveyttä tukevaa työelämää ja kertoo parhaat vinkit siihen.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Nämä viisi tunnetilaa toteutuvat hyvässä organisaatiossa

Tutkimusten mukaan on olemassa viisi tunnetilaa, jotka edistävät tiimityötä, empatiaa ja psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Teemu Vornanen kertoo lisää.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Mikrogliasolut ovat aivojen pelastuslaitos, joka rientää siivoamaan kolaripaikalle – mutta ikääntyvällä ne voivat aiheuttaa lisää kolareja

Mikrogliasolut ovat osa keskushermoston immuunipuolustusta, mutta tutkimus osoittaa niiden olevan myös keskeinen tekijä aivorappeumasairauksissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa

Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Terve suolisto, terveet aivot?

Suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Voivatko aivojen sairaudet linkittyä suolistoon?

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.