5.8.2021

Lukuaika 5 min

Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. SuomiAreenan Lisää virkeitä työ- ja elinvuosia aivoista huolehtimalla -keskustelutilaisuudessa tuotiin esiin keinoja, joilla sairastuneiden työ- ja toimintakyky säilytetään. Olennaista on, että lääkärin puoleen käännytään jo varhaisten merkkien ilmaantuessa, ja että sairastuneille, heidän läheisilleen ja työnantajille on tarjolla tarpeeksi tietoa ja tukea aivosairauksien kanssa elämiseen.

Aivosairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on valtava inhimillinen menetys, joka kuormittaa sairastavan ja tämän perheen henkistä jaksamista. Lisäksi se käy raskaasti yhteiskunnan kukkarolle. Esimerkiksi MS-tautia sairastaa 12 000 suomalaista, joista suurin osa on työikäisiä. Ymmärrys aivojen merkityksestä on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Kun tieto lisääntyy ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, Suomessa on keinoja ennaltaehkäistä 

ja lisätä varhaista tunnistamista kaikissa aivosairauksissa – ja varmistaa, että yhä useampi sairastunut pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää.

Mitkä ovat ne konkreettiset aivoterveysteot, joilla saadaan lisää virkeitä työ- ja elinvuosia? Tähän kysymykseen Neuroliiton kuntoutuskeskuksen johtaja, neuropsykologi Päivi Hämäläinen, Helsingin yliopiston ja Aalto-ylipiston dosentti, kliinikko ja neurologi Kiti Müller, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu sekä Biogenin toimitusjohtaja Mikko Fernström pyrkivät vastaamaan SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden juonsi toimittaja ja kokemusasiantuntija Kaj Kunnas, joka sai itse aivoinfarktin viisi vuotta sitten. 

Aivosairauksista kärsivät yhä nuoremmat

Kaj Kunnas oli perusterve 53-vuotias, kun hän sai määrittämättömän aivoinfarktin vuonna 2016. Infarktin jälkeen hän oli neljä kuukautta täysin pois työelämästä, minkä jälkeen hän palasi osa-aikaiseksi työntekijäksi, ja sen jälkeen asteittain täyspäiväiseen työhön. Normaaliin työarkeen palaaminen kesti yli vuoden.

Keski-ikäisten aivoinfarktit ovatkin lisääntyneet viime vuosina, mikä kielii nykyelämän hektisyydestä.

”On tärkeää miettiä, onko tässä 24/7 auki olevassa yhteiskunnassa jotakin sellaista, joka vie levon, tekemisen ja palautumisen välistä vuorovaikutusta epätasapainoon?” dosentti Kiti Müller kysyy.

 

Aivoinfarkti ihmetytti Kunnasta, sillä hän nautti työstään ja sen tuomista haasteista. Kunnaksen neurologi käytti tilasta nimitystä positiivinen stressi, jolla viitataan salakavalaan ylikuormitustilaan. Müller huomauttaa, että aivot ovat joustavat, minkä vuoksi ne mukautuvat lisääntyneisiin ärsykkeisiin. Aivot lisäävät välittäjäaineita ja hermoverkkoja, ja tulkitsevat ylikuormituksen uudeksi normaalitilaksi. Keho ei rentoudu ja syöminen saattaa unohtua. Tässä vaiheessa on tärkeää pysähtyä ja kuunnella omaa kehoaan.

”Tarvitsemme stressiä, jotta pystymme haastamaan itseämme, mutta mikä on se sopiva tasapaino? Se mikä stressaa toista, saattaa tuntua toisesta jopa tylsältä. Kiinnitetään vähemmän huomiota siihen, mitä muut tekevät ja kuunnellaan oman kehomme merkkejä”, muistuttaa Müller.

Lääkäriin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin

Varhainen tunnistaminen ja aikainen diagnosointi ovat kriittisiä tekijöitä työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen kannalta. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua heti, jo varhaisten merkkien ilmaantuessa. Neuroliiton Päivi Hämäläisen mukaan etenkin yhtäkkisten oireiden, kuten voimakkaan päänsäryn, kehon toispuolisen oireilun ja puheen puuroutumisen takia on hakeuduttava lääkäriin samoin tein.

On kuitenkin paljon neurologisia sairauksia, joissa oireet ilmestyvät pikkuhiljaa. 

”Usein ulospäin näkyvä oire, kuten liikunnalliset rajoitukset, tunnistetaan ja hoidetaan hyvin. Näkymättömät haitat, kuten mielialan alavireisyys ja muut kognitiiviset häiriöt jäävät monesti piiloon ja tulevat huomioiduiksi vasta, kun työkyky on uhattuna”, Hämäläinen toteaa. 

 

Kognitiiviset havainnot tulisikin ottaa varhaisvaiheessa huomioon. Kiti Müller huomauttaa, että edelleen etenkin muistisairauksista kärsivät tulevat neurologin vastaanotolle liian myöhään. Oireiden tunnistamiseen tulisi kiinnittää esimerkiksi työterveyshuollossa enemmän huomiota.

”Jos jokin oire huolettaa, kannattaa mennä tutkimuksiin ihan senkin vuoksi, että jos ihminen osoittautuu muistitutkimuksessa terveeksi, voidaan määritellä perustaso, mihin tilannetta verrata uusien oireiden ilmaantuessa”, Müller jatkaa.

Monesti hoitoon hakeutumista jarruttaa aivosairauksiin liittyvä stigma.

”Tutkimuksiin pelätään hakeutua, ja esimerkiksi muistiin liittyviin oireisiin liittyy monesti psykologinen kieltäminen. Viestin pitäisi olla se, että jos hakeudumme hoitoon kipeän polven tai heikentyneen näön takia, miksi emme pitäisi huolta tärkeimmästä pääomastamme?”, Muistiliiton Katariina Suomu huomauttaa.  

Työkykyä voidaan tukea monella tavalla

Aivosairaus ei läheskään aina tarkoita työkyvyn menetystä, mistä Kaj Kunnas on erinomainen esimerkki. Väliaikainen tai pidempiaikainen osatyö ja säännöllisistä lepotauoista huolehtiminen mahdollistaa työnteon myös hankalissa tapauksissa. Lisäksi on tärkeää ylläpitää säännöllistä vuorokausirytmiä ja virittää aivoja arkiaskareilla ja mielekkäällä tekemisellä, kuten liikunnalla ja ruoanlaitolla. 

”Kiinnittäisin enemmän huomiota jäljellä olevaan työkykyyn ja sen tukemiseen kuin työkyvyn heikentymiseen”, Päivi Hämäläinen painottaa. 

 

Myös Katariina Suomu toivoo työnantajilta joustavuutta, jotta sairastuneen yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Suomessa on muun muassa 7 000–10 000 muistisairasta työikäistä, jotka tarvitsevat erilaista tukea kuin iäkkäämmät sairastuneet. Potilasjärjestöt pyrkivätkin tarjoamaan tietoa ja tukea sairastavien lisäksi myös läheisille, ammattilaisille ja työnantajille.

Asiantuntijat painottavat lisäksi kuntoutuksen kehittämistä. Kun tieto lisääntyy ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, löydetään räätälöityjä tapoja kuntouttaa ihmisiä. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa kuntoutuksesta tapahtuisi kotona. Esimerkiksi 10–15 minuutin harjoitukset 4–5 kertaa päivässä saattavat olla pitkällä tähtäimellä tehokkaampi kuntoutustapa kuin kerran viikossa kuntoutuslaitoksella käynti. Räätälöity kuntoutus helpottaa myös sairastuneen normaaliin arkeen palaamista, kun harjoituksia voi tehdä paikkariippumattomasti, vaikka kesken työpäivän.

”Tavoitteellinen, oikea-aikainen, sairastavan ja läheisten tarkoituksiin räätälöity kuntoutus tuo varmasti lisää virkeitä työ- ja elinvuosia – ja samalla säästetään kustannuksissa”, Hämäläinen toteaa toiveikkaana. 

Vastuu on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla

Aivosairauksien yhteiskunnallisen ja inhimillisen taakan keventäminen lähtee sekä yksilön että yhteiskunnan tasolta. Biogenin toimitusjohtaja Mikko Fernström määrittelee kolme toimintaympäristöön liittyvää tekijää, jotka yhdessä takaavat tehokkaan aivoterveysjärjestelmän Suomessa.

Tutkimukseen panostaminen on Fernströmin mukaan kaiken a ja o. Tutkimukseen liittyy kaksi tärkeää kokonaisuutta – suotuisa tutkimusekosysteemi sekä tutkimusrahoitus. On pidettävä huolta siitä, että lainsäädäntö ja lupaprosessit tukevat tutkimusta, sillä kilpailu tutkimuksesta on maailmalla kovaa. Toiseksi aivotutkimus tarvitsee lisää rahaa, sillä aivosairauksien rahoitus on monesti vain pieni osa rahoituskokonaisuutta.

”Suomessa on erittäin korkeatasoinen terveydenhuolto ja osaaminen, potilaat ovat tutkimusmyönteisiä ja sitoutuneita ja sähköiset terveysrekisterit mahdollistavat informaation nopean saatavuuden. Meillä on kaikki elementit kohdillaan, jotta voimme tehdä hyvää tutkimusta”, Fernström huomauttaa.

Toisena tärkeänä tekijänä Fernström mainitsee uusien lääkeinnovaatioiden oikea-aikaisen käyttöönoton.

”Olemme aivosairauksissa siinä tilanteessa, että muutaman vuoden päästä toivottavasti saadaan lääkehoitoa sairauksiin, joihin ei tänä päivänä ole hoitoja. Meidän tulee löytää mekanismeja oikea-aikaisuuteen, jotta pystymme hyödyntämään uudet mahdollisuudet, kun ne tulevat”, hän toteaa.

Kansallinen aivoterveysohjelma on sekin tärkeä kokonaisuus, samoin tiekartta aivoterveydenhuollon tehostamiselle. Ohjelmassa tulisi määritellä sairauskohtaiset tavoitteet, joiden avulla voidaan hallita aivosairauksien taakkaa ja sen kautta vähentää myös niiden kustannuksia.

”Olen erittäin toiveikas tulevaisuuden suhteen. Oleellista on se, että yhteiskunnassa tehdään päätöksiä, jotka johtavat parempaan aivoterveyteen”, Fernström painottaa.

SuomiAreenan keskustelutilaisuuden järjestivät Biogen Oy, Muistiliitto ry ja Neuroliitto ry. Pääset katsomaan tilaisuuden kokonaisuudessaan täältä.

Biogen-126593 | 8/2021

Feedback (Biogen) >>

ATTENTION

An error occurred while rendering this component.

Please consult your application support team.

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Tanssija Ansku Bergström mukana viettämässä Maailman MS-päivää

Maailman MS-päivää vietetään sunnuntaina 30.5.. Suomessa MS-tauti on osa lähes 12 000 suomalaisen elämää. Katso Anskun tanssivideo MS-kengillä.

Lukuaika 2 min

  • Tapahtumat
  • Uutiset
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Tauot kunniaan! Etätyö onnistuu, kun sitä johtaa ja rytmittää

Työpsykologi Hanna Poskiparta tarjoilee podcastissa reseptinsä onnistuneeseen etätyöhön ja itsensä johtamiseen. 

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Video: Vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön

Katso mielenkiintoiselta videolta työpsykologi Hanna Poskiparran aivoterveysvinkit etätyöhön.

Lukuaika 5 min

  • Yksilö
  • Video
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.