18.11.2022

Lukuaika 4 min

Hanna Poikonen, neurotieteilijä 

Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa

Säännöllinen tanssiminen parantaa aivoterveyttä monella tapaa. Se tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta, tuottaa aivoille kognitiivista haastetta ja lieventää stressiä. Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.

Jos neurotieteilijä Hanna Poikoselta kysytään, ihmisillä on liikunnasta usein turhan mustavalkoinen kuva.

”Liikunta jaetaan monesti aerobiseen ja lihaskuntoa kehittävään harjoitteluun. Niiden lisäksi on kuitenkin kolmas pilari, josta ei niin paljoa puhuta.”

 

Se on rauha ja nautinto.

”Ihminen voi haltioitua, saada kauniita kokemuksia ja rauhan kehoonsa liikunnan avulla. Se tekee hyvää mielelle ja syvemmin myös aivoille”, Poikonen kertoo.

Poikonen tutkii erityisesti tanssin vaikutusta aivoihin ja tietää, että se suojaa aivoja ikääntymisen vaikutukselta. Lisäksi tanssi ja kehollisuus tukevat muistia, keskittymistä ja luovuutta.

Poikonen on väitellyt tohtoriksi tanssin neurotieteestä Helsingin yliopistossa ja tekee tällä hetkellä post doc -tutkimusta Sveitsissä ja Ruotsissa. Tutkimustyönsä lisäksi hän kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja terveydestään kiinnostuneita henkilöitä tanssin ja kehollisuuden terveysvaikutuksista. Poikosen kehittämällä Wisemotion-metodilla tanssia voi käyttää kuntoutuksen apuvälineenä neurologisissa häiriöissä ja sairauksissa.

Kaiken keskiössä on se, miten aivot reagoivat moniaistilliseen liikkeeseen. Poikonen on ensisijaisesti kiinnostunut tanssista, koska on taustaltaan tanssija itsekin. Kahden elämänalueen yhdistäminen toi hänet tanssin neurotieteen pariin.

Tanssi suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta

Kun ihminen tanssii, hänen aivonsa ja kehonsa toimivat yhdessä. Askelkuvioiden ja rytmin tahtiin liikkuminen tuottavat aivoille kognitiivista haastetta. Liikkuminen aistikkaassa ympäristössä myös yhdistää aivojen eri osa-alueita toisiinsa. Aivot käsittelevät musiikkia, kosketusta ja vuorovaikutusta muiden kanssa.

Juuri tämän ansiosta tanssi tukee aivoterveyttä.

”Eläinkokeiden perusteella näyttäisi siltä, että kaikenlainen liikunta lisää uusien neuronien muodostumista eli neurogeneesiä”, Poikonen kertoo.

”Kuitenkin nimenomaan liikunta aistirikkaassa ympäristössä saattaa auttaa neuroneja kasvamaan osaksi olemassa olevaa neuroniverkostoa.”

Ero näkyy tanssijoiden ja muuta liikuntaa harrastavien aivoissa.

”Eräässä tutkimuksessa verrattiin ikääntyvien tanssinharrastajien aivoja kävelyä ja venyttelyä harrastavien aivoihin. Tanssijoilla aivojen valkea aine oli terveempää kuin muilla.”


Valkeaa ainetta Poikonen kuvaa aivojen valtateiksi, jotka vievät viestejä aivoissa alueelta toiselle. Mitä eheämpi ja terveempi valkea aine on, sitä paremmin viestin välitys aivoissa toimii.

Valkea aine rapistuu iän myötä. Tutkimuksen mukaan tanssi ei pelkästään hidastanut valkean aineen rapistumista, vaan jopa paransi sen eheyttä tanssijoiden aivoissa. Siksi tanssin harrastaminen on hyvä terveysteko – jos siis pitää tanssimisesta.

Eri tanssilajit vaikuttavat aivoihin eri tavoin

Tanssilajeja on joka lähtöön. Jos tanssimalla haluaa tukea aivoterveyttään, lajin valintaan kannattaa laittaa ajatusta. Esimerkiksi luova improvisoitu tanssi on aivoille ihan eri juttu kuin salsa-askelten opiskelu. Näissä kahdessa mielentila on erilainen ja myös hyödyt ovat Poikosen mukaan erilaiset.

”Keski-ikäinen kiireinen ihminen, joka vie lapset hoitoon ja huolehtii myös omista vanhemmistaan, tarvitsee aivoille lepoa. Silloin aivot hyötyvät eniten rentouttavasta, luovasta liikkeestä.”

 

Sellaista on Poikosen mukaan esimerkiksi rauhallisen musiikin tahtiin tehty liikemeditaatio, jossa saa liikkua ilman liikesarjoja ja miten itsestä tuntuu hyvältä. Se onnistuu vaikka kotona lempimusiikin tahtiin.

”Tällainen tanssi antaa etuaivokuorelle lepoa. Stressihormonien tuotanto vähenee ja hermosto siirtyy lepotilaan.”

Sen sijaan esimerkiksi rauhallista arkea viettävä eläkeläinen tarvitsee kognitiivista haastetta.

Silloin aivoja voi liikemeditaation sijaan palvella paremmin vaikkapa paritanssitunti, jossa opetellaan askeleita ja joka vaatii aivoilta leikkimielistä ponnistelua.

Se, pitäisikö sitten valita zumba vai humppa, salsa, jenkka, twerkkaus vai jazz-tanssi, riippuu ihmisestä. 

”Tärkeintä on, että tanssi on itselle mieluisaa. Silloin siitä saa eniten mielihyvää.”

Jo yksikin tanssikerta auttaa

Poikonen korostaakin mielihyvän tärkeyttä.

”Musiikinkin puolella on todettu, että mielimusiikki aktivoi omaa palkkiojärjestelmää eniten. Yhdelle se on klassinen musiikki, toiselle kantri tai tekno.”

Palkkiojärjestelmän aktivoituminen lisää mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoa aivoissa. Siksi tanssilattialle ei kannata lähteä väkisin, jos tanssista ei pidä. Aivoterveyttä voivat tukea muutkin lajit.

Poikosen mukaan tanssin hyvinvointivaikutukset näyttäisivät liittyvän paljon nimenomaan moniaistillisuuteen eli siihen, miten tanssi yhdistää liikettä, rytmiä, kosketusta sekä vuorovaikutusta ihmisten ja tilan kanssa. Sama voi Poikosen mukaan toteutua esimerkiksi kamppailulajeissa tai joukkuepeleissä.

Kuitenkin tanssillekin kannattaa antaa mahdollisuus – erilaisia tapoja tanssia on lukematon määrä.

Poikonen muistuttaa, että aivoterveyden lisäksi tanssi tukee myös kehotietoisuutta ja tunteiden säätelyä. Se johtuu siitä, että hengitys on tanssissa niin suuressa osassa.

”Jos liike on jäykkää, se todennäköisesti johtuu siitä, että ihminen pidättää hengitystään. Kun hengityksen rentouttaa, tulee liikkeestäkin sulavampaa ja helpompaa”, Poikonen sanoo.

Hengityksen rentouttaminen rentouttaa hermostoakin. Silloin stressikin lievenee.

Lääketieteellisestä näkökulmasta tanssia kannattaa harrastaa säännöllisesti.

”Satunnainen tanssihetkikin vaikuttaa hetkellisesti stressihormoneihin, mutta pitkäkestoisiin tuloksiin tarvitaan säännöllistä tanssia. Valkean aineen tutkimuksissa tanssittiin kaksi tai kolme kertaa viikossa, 60–90 minuuttia kerrallaan.”

Käy katsomassa Poikosen kaksi harjoitusta, jotka rentouttavat mieltä, parantavat keskittymiskykyä – ja tekevät hyvää aivoille! Harjoitus 1 & Harjoitus 2

 

Lähteet:

Petzinger GM, Fisher BE, McEwen S, Beeler JA, Walsh JP, Jakowec MW. Exercise-enhanced neuroplasticity targeting motor and cognitive circuitry in Parkinson's disease. Lancet Neurol. 2013 Jul;12(7):716-26. doi: 10.1016/S1474-4422(13)70123-6. PMID: 23769598; PMCID: PMC3690528.

Rehfeld K, Lüders A, Hökelmann A, Lessmann V, Kaufmann J, Brigadski T, Müller P, Müller NG. Dance training is superior to repetitive physical exercise in inducing brain plasticity in the elderly. PLoS One. 2018 Jul 11;13(7):e0196636. doi: 10.1371/journal.pone.0196636. PMID: 29995884; PMCID: PMC6040685.

Burzynska AZ, Jiao Y, Knecht AM, Fanning J, Awick EA, Chen T, Gothe N, Voss MW, McAuley E, Kramer AF. White Matter Integrity Declined Over 6-Months, but Dance Intervention Improved Integrity of the Fornix of Older Adults. Front Aging Neurosci. 2017 Mar 16;9:59. doi: 10.3389/fnagi.2017.00059. PMID: 28360853; PMCID: PMC5352690.

Yao J, Song Q, Zhang K, Hong Y, Li W, Mao D, Cong Y, Li JX. The effect of Tai Chi practice on brain white matter structure: a diffusion tensor magnetic resonance imaging study. Res Sports Med. 2019 Jan-Mar;27(1):121-130. doi: 10.1080/15438627.2018.1502184. Epub 2018 Jul 27. PMID: 30051735.

Biogen-190739 | 11/2022

Feedback (Biogen) >>

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Aivoterveys työelämässä – miten vähentää aivojen kuormitusta ihmistyössä?

Nykypäivän työelämä voi olla aivoille raskasta. Aivotutkija Minna Huotilainen peräänkuuluttaa aivoterveyttä tukevaa työelämää ja kertoo parhaat vinkit siihen.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Nämä viisi tunnetilaa toteutuvat hyvässä organisaatiossa

Tutkimusten mukaan on olemassa viisi tunnetilaa, jotka edistävät tiimityötä, empatiaa ja psykologista turvallisuutta työyhteisössä. Teemu Vornanen kertoo lisää.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Mikrogliasolut ovat aivojen pelastuslaitos, joka rientää siivoamaan kolaripaikalle – mutta ikääntyvällä ne voivat aiheuttaa lisää kolareja

Mikrogliasolut ovat osa keskushermoston immuunipuolustusta, mutta tutkimus osoittaa niiden olevan myös keskeinen tekijä aivorappeumasairauksissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Tanssi on loistavaa aivoliikuntaa

Neurotieteilijä Hanna Poikonen muistuttaa, että tanssin hyödyistä pääsevät nauttimaan onneksi nekin, jotka eivät ole parkettien partaveitsiä.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Terve suolisto, terveet aivot?

Suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Voivatko aivojen sairaudet linkittyä suolistoon?

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.