22.3.2021

Lukuaika 3 min

Hanna Poskiparta, työpsykologi, Novetos Oy 

Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä. Miten itseään voi johtaa, jotta etätyöstä saa kaiken irti?

”Kotioloissa työskentelyssä on kiistämättömiä etuja. Etenkin työpäivän rytmitystä on helpompi säädellä ja päättää itse, milloin pitää taukoja ja miten ajoittaa vaativimmat, keskittymistä edellyttävät työtehtävät,” kertoo työpsykologi Hanna Poskiparta Novetos Oy:stä.

 

Moni kokee kuitenkin itsensä johtamisen haastavaksi keskellä uudenlaista vapautta. Jotta etätyöpäivä onnistuu, Poskiparta kehottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:

1. Mieti, milloin olet energisin ja kohdenna päivän tiukinta keskittymistä vaativat työt siihen ajankohtaan. Rutiinihommia voi säästää hetkiin ja väleihin, jolloin et tunne oloasi niin virkeäksi. Pohdi myös, miten aloitat ja lopetat työpäivän energisoivasti.

2. Miten rakennat puitteet, jotka mahdollistavat työssä onnistumisen? Onko työpisteesi rauhallinen ja ergonominen?

3. Tunnista oma haasteesi. Onko se väsyminen, tylsistyminen, monen asian kanssa sählääminen tai ajatusten karkaaminen muualle? Mieti keinoja juuri omaan tilanteesi parantamiseen.

4. Myös suunnitelmat auttavat: millaisia tavoitteita asetat itsellesi työpäivään, viikkoon ja pidemmälle aikavälille. Entä miten arvioit tavoitteiden saavuttamista?

Bonusvinkki on ohjata omat ajatukset positiivisiin näkökulmiin. Kysy itseltäsi jokaisen työpäivän päätteeksi, missä onnistuin ja mistä olen jopa ylpeä. Itsensä ohjaaminen miettimään aikaansaannoksia on paljon tehokkaampaa kuin keskittyminen siihen, mikä jäi tekemättä tai missä ei niin onnistunut. 

Tauot ja tekniikat tukevat keskittymistä

Hanna Poskiparta myöntää, että keskittyminen voi olla vaikeaa, vaikka puitteet olisivat kunnossa. Hänen mukaansa etätyöpäivissä tauot ovat ykkösasia. Moni pitää kunnon lounastauon, mutta lähityössä palaverista toiseen siirtymisen sivutuotteena syntyvät pienet tauot jäävät pois. Poskiparta suositteleekin ottamaan käyttöön mikrotauot, jotka voivat kestää vaikka vain kaksi minuuttia – ja täyttämään tauon tekemisellä sen mukaan, mitä keho ja mieli tarvitsevat.

”Sähköpostin lukeminen ei ole palauttava tauko! Pohdi sen sijaan, haluatko nostaa energiaa vai olisiko parempi vetää henkeä ja pyrkiä rauhoittumaan. Esimerkiksi nopea happihyppely voi parantaa vireystilaa. Jos taas haluaa pudottaa kierroksia, oman rauhoittavan lempibiisin kuuntelu voi olla paikallaan”, Poskiparta havainnollistaa.

 

Monen keskittymistä haittaa puhelin, joka on koko ajan käden ulottuvilla piippaamassa ja viemässä ajatuksia sivuun tekeillä olevasta työstä. Se kannattaa viedä vähän kauemmaksi ja laittaa äänettömälle. Viestit ehtii tarkistaa myöhemminkin.

Jos keskittymistä vaativan työ aloittaminen tuntuu haastavalta, voi kokeilla vaikkapa Pomodoro-tekniikkaa. Siinä työskennellään keskeytyksettä 25 minuuttia, minkä jälkeen pidetään viiden minuutin tauko. Neljän 25-minuuttisen pomodoron eli “tomaatin” jälkeen voi pitää pidemmän tauon. Monia tekniikka auttaa siinä, ettei mieli hypi jatkuvasti tehtävästä toiseen ja keskittymistä edellyttävä flow-tila saavutetaan.

Aivot kuormittuvat verkkopalavereissa

Etätyö kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä työpaikalla. Moni ajautuukin Teams- tai Zoom-maratoneihin, joissa verkkopalaverit seuraavat tauotta toisiaan. Ruudun tuijottaminen vaatii aivoilta ponnistelua, sillä ne joutuvat tulkitsemaan vastapuolen viestejä, kun luontaista informaatiota ei saada nonverbaalisen viestinnän kautta. Erityisesti silloin, kun olemme pelkän äänen varassa, aivomme joutuvat tekemään valtavasti töitä paikatakseen puuttuvaa informaatiota.

Myös sosiaaliset suhteet ovat kapeutuneet etätyön aikana. Erityisesti ne, jotka tuntevat saavansa ihmissuhteista energiaa, kokevat helposti, että tämä luontainen virtalähde on ehtynyt.

Hanna Poskiparta kehottaa pitämään yhteyttä työkavereihin yllä, vaikka sitten ruudun välityksellä tai soittelemalla. 

”Voi kohdata ja kokoontua myös ilman tiukkaa agendaa. Antakaa kokouksissa tilaa tunteiden välittymiselle – hyödyntäkää videopalavereissa eleitä isommin, saa peukuttaa ja näyttää sydäntä, nauraa ja pitää hauskaa. Myös mahdolliset yksinäisyyden tunteet on hyvä nostaa yhteiseen keskusteluun ja pohtia työkavereiden kanssa, millä keinoilla yhteisöllisyyden kokemusta voisi ruokkia”, hän neuvoo.

 

Jos on jo pitkään tuntunut, että ei saa enää samalla tavalla aikaiseksi, on uupumisoireita ja keskittymiskyvyn ylläpito on haastavaa, kannattaa miettiä, selviääkö tilanteesta omin voimin.

”Avun pyytäminen on itsestä välittämistä. Esihenkilösi ja työkaverisi ovat sinua varten. He voivat kuitenkin auttaa vain, jos tietävät, että tarvitset apua. Monessa kohtaa läsnäoleva kuuntelu on jo riittävä tuki. Toisinaan tarvitaan enemmän, vaikkapa prioriteettien ja työn tavoitteiden yhdessä miettimistä. Myös työterveydestä voi löytyä apua”, Hanna Poskiparta muistuttaa. 

Biogen-102727 | 3/2021

Feedback (Biogen) >>

ATTENTION

An error occurred while rendering this component.

Please consult your application support team.

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Tanssija Ansku Bergström mukana viettämässä Maailman MS-päivää

Maailman MS-päivää vietetään sunnuntaina 30.5.. Suomessa MS-tauti on osa lähes 12 000 suomalaisen elämää. Katso Anskun tanssivideo MS-kengillä.

Lukuaika 2 min

  • Tapahtumat
  • Uutiset
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Video: Vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön

Katso mielenkiintoiselta videolta työpsykologi Hanna Poskiparran aivoterveysvinkit etätyöhön.

Lukuaika 5 min

  • Yksilö
  • Video
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.