20.9.2023
Lukuaika 4 min
Aivoterveys työelämässä – miten vähentää aivojen kuormitusta ihmistyössä?
Nykypäivän työelämä voi olla aivoille raskasta. Aivotutkija Minna Huotilainen peräänkuuluttaa aivoterveyttä tukevaa työelämää ja kertoo parhaat vinkit siihen, kuinka aivoterveyttä voi edistää omassa työssä.
Moni meistä tasapainottelee työssään useiden eri työtehtävien välillä ja vaihtaa tehtävää lennosta toiseen. Aivotutkimuksessa on huomattu, että jatkuvat keskeytykset lisäävät aivojen kuormitusta, mikä puolestaan johtaa virheiden tekemiseen ja työn takkuamiseen.
Suurimmaksi osaksi häiriötekijät tulevat digilaitteiden kautta. Puhelimeen tai tietokoneeseen tulee jatkuvalla syötöllä viestejä, jotka tuntuvat vaativan välitöntä reagointia.
''Työelämässä tulisi löytää ratkaisuja siihen, että tehtäviä saa tehdä rauhassa alusta loppuun asti'', kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.
Hänen mukaansa erityisen merkityksellistä keskeytyksien välttäminen on tehtävissä, joihin sisältyy kohtaamistilanteita ihmisten kanssa. Miten muuten vastapuolta pystyy kuuntelemaan, ymmärtämään ja ohjaamaan?
Kiire työssä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti
Moni kokee oman työnsä olevan hektistä ja nopeatempoista. Vaikka nämä voivat tuoda vaihtelua ja mielekkyyttä työpäiviin, voi kiireinen tahti myös rasittaa aivoja.
”Aivoja usein rasittaa eettinen kuormitus, eli ajatus siitä, että oman työn olisi voinut tehdä paremmin. Jäädään miettimään, että olisin voinut panostaa vielä vähän enemmän tehtävään tai kohtaamiseen. Aikahan kuitenkin käytännössä loppuu aina kesken eli olemme usein sellaisessa tilanteessa, että työtä on paljon enemmän kuin siihen varattua aikaa.''
Kiire vaikuttaa kokonaisvaltaisesti siihen, miten toimimme työssä ja miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
''Kiireen tunteen vallassa meissä aktivoituvat ne vanhat geenit, jotka yrittävät pelastaa meidät hätätilanteesta nostamalla pulssia ja verenpaineitta. Meistä tulee napakoita viestinnässämme, emmekä kauheasti pysty keskittymään kuuntelemaan toisia ihmisiä'', Huotilainen selittää.
Kiireen tunne ei ole hyvä vuorovaikutustilanteissa toimimiseen. Huotilaisen mukaan onkin tärkeää löytää työssä keinoja, joilla on mahdollista päästä rauhalliseen ja innostuneeseen tilaan – oli se sitten yhteinen tauko työkaverien kanssa tai työtaakan keventäminen.
''Innostuksen tunteen vallassa me saamme paljon enemmän aikaan ja varsinkin vuorovaikutustilanteissa hoksataan toisen ihmisen tilanne paljon paremmin.''
Palautuminen ja lepo ovat avainasemassa
Minna Huotilainen korostaa palautumisen merkitystä työssä jaksamisen ja aivoterveyden kannalta. Nykypäivän työelämä on täynnä hälinää ja erilaisia vastuita, mikä korostaa palautumisen merkitystä entisestään.
Palautumista tarvitaan jo päiväsaikaan ja työn lomaan. Yksi iltaan ajoittuva urheiluspurtti ei riitä palauttamaan intensiivisestä, tauottomasta työpäivästä. Etenkin moni tietotyötä tekevä istuu paikallaan lähes koko työpäivän ajan.
”Työpäivään tarvitaan fyysistä tekemistä ja askelia tai vaikkapa piipahdus ulkona, jos se on mitenkään mahdollista.”
Huotilaisen mukaan on tärkeää, että jokainen löytäisi rauhallisen, turvallisen palautumisen tilan ja tavan. Se voi olla taukohuoneessa kahvikupin ääressä, koiraa ulkoiluttaessa tai puutarhaa kuopsuttaessa – tai mikä ikinä onkaan se itselle sopiva tapa. Tärkeää on, että palauttavaa tekemistä mahtuu jokaiseen päivään.
”Palautuminen ei voi olla ”sitten kun -elämää”. Ei voi ajatella, että lepään sitten kun pääsen mökille tai sitten kun tulee kesäloma, vaan palautumista tarvitaan tässä ja nyt.”
Hyvin nukuttuna jaksamme kohdata ihmiset
Palauttavan tekemisen lisäksi unella on valtava merkitys siihen, kuinka tehokkaasti pystymme toimimaan työssä ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kun nukumme hyvin, aivomme pystyvät paremmin virittäytymään työpäivään sekä ihmisen kohtaamiseen.
Hyvää unta edistävät vuorokausirytmistä huolehtiminen sekä iltaan rauhoittuminen. Esimerkiksi digilaitteet kannattaa jättää pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.
Huotilainen muistuttaa, että lähes kaikkien kohdalle sattuu joskus huonosti nukuttu yö. Näissä tilanteissa onkin tärkeää olla armollinen sekä itselleen että muille.
''Jos kuitenkin huono nukkuminen on jatkuvaa, tarvitaan apua ja unen eteen pitää lähteä tekemään korjausliikkeitä.''
Artikkeli pohjautuu aivotutkija Minna Huotilaisen webinaariesitykseen 30.5.2023 sekä haastatteluun 7.6.2023 aivoterveydestä ja unesta.
Biogen-221626 | 09/2023
