2.5.2021
Lukuaika 6 min
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin
Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy.
Aivojen toiminnassa ja aivosairauksien syntymekanismeissa on paljon tekijöitä, joita ei vielä tunneta. Tutkijat Suomessa ja muualla maailmassa työskentelevät ymmärtääkseen paremmin aivojen toimintaa ja löytääkseen ratkaisuja sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitamiseen. Aivosäätiö edistää lahjoitusvaroin tätä työtä.
Aivosäätiö tukee paitsi aivosairauksien myös terveiden aivojen tutkimusta.
”Aivosairauksien tutkimus on avainasemassa, jos halutaan saada läpimurtoja aikaan hoitomenetelmissä sekä vähentää sairastuvuutta ja sairauksista aiheutuvia haittoja. Aivoterveyden tutkimuksen tavoitteena on puolestaan lisätä ymmärrystä siitä, mitä asioita kannattaa tehdä ja mitä välttää, jotta aivot säilyisivät hyvässä kunnossa mahdollisimman pitkään. Terveiden aivojen tutkiminen tarjoaa myös vertailuryhmän sairaiden aivojen tutkimukselle. Näin voidaan tutkia orastaviakin riskitekijöitä”, kuvaa Aivosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kiander.
Hiljattain 10 vuotta täyttänyt Aivosäätiö syntyi usean pienemmän säätiön yhdistämisen tuloksena.
”Vaikka Aivosäätiö on nuori säätiö, eikä sen varat ole esimerkiksi Syöpäsäätiöön verrattavat, olemme onnistuneet rahoittamaan monia tärkeitä kohteita. Olemme olleet mukana tukemassa esimerkiksi Suomen Akatemian monivuotista, perustutkimukseen keskittynyttä Terva-hanketta. Lisäksi luomme suhteita suomalaiseen huippututkimukseen ja olemme olleet osarahoittamassa monia väitöskirjatutkimuksia”, sanoo Kiander.
Painopisteet ihmisen elinkaaren ääripäissä
Aivosäätiön tämän vuoden kampanjateemana on Alzheimerin tauti, johon yhä useampi törmää lähipiirissään, kun väestö ikääntyy.
”Toinen painopisteemme tänä vuonna on lastenpsykiatria. Psyykkiset sairaudethan ovat myös aivoperäisiä. Näemme, että tämä on hyvin tärkeä aihe, sillä jos lasten ja nuorten ongelmia ei pystytä hoitamaan, ne pahenevat ja seurauksena on pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja muita ongelmia”, Kiander toteaa.
Teeman tärkeyttä lisää se, että lasten ja nuorten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet koronan aikana, kun hoitoon pääsy on hankalaa.
Työkyvyttömyys on laskenut pitkään, mutta silti iso ongelma
Jaakko Kiander on myös ekonomisti ja päivätyössään Eläketurvakeskuksen johtaja. Hän pohtii siis ammatikseen suomalaisten työkykyä ja työurien pidentämistä.
Suomalaisten työkyky on Kianderin mukaan parantunut merkittävästi 1980- ja 90-luvuilta. Tällöin suomalaiset jäivät usein varhaisessa vaiheessa eläkkeelle tuki- ja liikunta- sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien takia. Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään vähemmän ja myöhemmin.
“Meillä on silti lähes 200 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa ihmistä ja se on paljon. Tässä joukossa aivoperäiset sairaudet ovat alkaneet korostua. Sydänsairauksista johtuvat työkyvyttömyydet ovat taas vähenemään päin, koska hoidot ovat kehittyneet. Samoin työolosuhteet ovat muuttuneet ergonomisesti paremmiksi, ja siksi tuki- liikuntaelinsairaudet ovat myös vähentyneet.”
”Samaan aikaan aivoperäiset sairaudet ovat nostaneet päätään. Mielenterveyden ongelmista johtuvat työkyvyttömyydet ovat lähteneet nousuun, ja jos ajatellaan vähän ikääntyneempiä, aivoinfarkti on tyypillinen aivosairaus, joka aiheuttaa pahoja ongelmia ja työkyvyttömyyttä”, Kiander kertoo.
Heikentyvä aivoterveys voi olla kilpailukyvyn haaste
Suomen lähes 200 000 työkyvytöntä on korkea luku myös pohjoismaisessa vertailussa. Muissa Pohjoismaissa ollaan kaikilla indikaattoreilla mitattuna terveempiä ja eletään pidempään.
Heikentyvä aivoterveys voi olla Suomelle siis myös kilpailukykytaakka. Kiander on huolestunein nuorten mielenterveysongelmista, jotka aiheuttavat sen, että moni tipahtaa pois työelämästä. Tämä on suuri kustannus yhteiskunnalle taloudellisesti.
Työnantajan voi olla vaikea tukea suoraviivaisesti työntekijöiden aivoterveyttä, mutta uupuminen on asia, johon kannattaa Kianderin mukaan kiinnittää huomiota. Tutkimusnäyttöä on siitä, että joissakin työtehtävissä voi tapahtua liian suurta rasittumista. Jos ihmiset uupuvat liiaksi työssään, lisää se mielenterveysongelmien ja myös aivoinfarktin riskiä.
Osatyökykyisille mahdollisuuksia työhön
Jotta työkyvyttömyyttä saataisiin vähennettyä, tarvittaisiin Kianderin mielestä tukitoimia ja -työllistämistä.
”Meillä on ihmisiä, jotka on virallisesti todettu työkyvyttömiksi, mutta osa heistä pystyisi tekemään jonkin verran töitä. Lisäksi meillä on työttömien joukossa ihmisiä, joiden kunto on huono, mutta ei riittävän huono, että he saisivat työkyvyttömyyseläkettä. Nämä ihmiset ovat kuitenkin usein liian huonokuntoisia kilpailemaan kokopäiväisistä työpaikoista avoimilla työmarkkinoilla.”
Avuksi tarvittaisiin Kianderin mukaan siltatyöpaikkoja: osa-aikaista tai kevennettyä työtä, jolloin myös ne ihmiset, joiden työkyky ei ole täydellinen, pystyisivät osallistumaan työhön. Se olisi hyvä paitsi näiden ihmisten itsensä kannalta myös yhteiskunnalle ja taloudelle.
”Ruotsissahan on olemassa tällainen suuri valtionyhtiö Samhall, joka työllistää osatyökykyisiä ja muuten heikossa asemassa työmarkkinoilla olevia. Tällaista ideaa pyöritellään meillä myös työ- ja elinkeinoministeriössä, ja mielestäni se voisi olla hyvä väylä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille”, Kiander sanoo.
Kuuntele lisää aivotutkimuksesta ja sen yhteydestä työurien pidentämiseen podcastista. Voit lukea Aivosäätiön toiminnasta lisää osoitteessa www.aivosaatio.fi.
Biogen-110809 | 5/2021
