7.3.2022

Lukuaika 5 min

Pentti Huovinen, mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori 
Filip Scheperjans, dosentti, neurologian erikoislääkäri 

Terve suolisto, terveet aivot?

Kannamme elimistössämme puoltatoista kiloa bakteereita, eikä se ole mikään huono juttu. Suolistossamme vaikuttavalla mikrobistolla on nimittäin merkittävä rooli terveytemme ylläpitämisessä. Koko ajan saadaan lisää tietoa myös suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä. Uusimpien tutkimusten mukaan myös aivojen rappeumasairaudet kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauti saattavat linkittyä suolistoon.

Meillä jokaisella on suolistossamme yksilöllinen mikrobisto. Perimme mikrobiston vanhemmiltamme, mutta siihen vaikuttaa läpi elämän myös elintapamme sekä se, millaisessa ympäristössä elämme. Kaikkiaan kannamme mukanamme satoja miljoonia bakteereja, kokonaismassaltaan noin puoltatoista kiloa.

Bakteerit jakautuvat ”hyviksiin ja pahiksiin”. Kun terveyttä edistävien bakteerien osuus suolistossa pienenee ja haitalliset bakteerit valtaavat niiltä tilaa, syntyy dysbioosiksi kutsuttu epätasapainotila. Se yhdistetään sydän- ja verisuonisairauksiin, liikalihavuuteen, diabetekseen, astmaan ja allergioihin sekä jopa keskushermoston rappeumasairauksien kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudin syntyyn.

Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen on tutkinut vuosikymmeniä bakteerien vaikutuksia elimistöömme. Hän nostaa esiin kaksi keskeistä suoliston hyvinvointiin liittyvää kysymystä: ravinnon merkityksen ja suoliston tulehdusreaktion välttämisen. 

Kuitu on bakteerien paras ystävä

Pentti Huovinen muistuttaa, että yksi asia, johon jokainen voi itse vaikuttaa, on ravinto. Sen merkitys niin suoliston kuin aivojenkin terveydelle on kiistaton. Yleisesti ottaen ravintokolmio luo hyvän perustan suolistoystävälliselle ruokavaliolle. Kasvikset, marjat ja hedelmät, kala sekä sopivissa määrin pähkinät ja täysjyväviljat ylläpitävät terveyttä edistävää bakteeristoa. 

”Erityisen tärkeässä asemassa suoliston epätasapainohäiriön estämisessä ovat kuidut. Suoliston mikrobit tarvitsevat oikeanlaista ravintoa. Jos ravintoa ei ole saatavilla, mikrobit alkavat nakertaa ravinnokseen suolen seinämän limakerrosta. Kun limakerros ohenee, alkaa se päästää läpi enemmän bakteereita ja muuta suolen sisältöä. Tällöin immuunijärjestelmän tulehdusta lisäävä ja hillitsevä tasapaino järkkyy ja kallistuu ruokkimaan elimistön tulehdusta”, Huovinen kuvaa. 

 

Hän kehottaa syömään kuusi kourallista kasviksia päivässä. Tällöin saamme riittävästi kuituja, joista suoliston bakteerit muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, elimistön rakenneaineita.

Sokeri, suola ja punainen liha puolestaan edistävät tulehdusreaktiota, joten niitä kannattaa välttää myös terveen suoliston näkökulmasta. 

”Itse noudatan vuorokausipaastoa. Kun päivän ravinto nautitaan 10 tunnin aikana ja suolisto saa levätä muut 14 tuntia, saattaa tulehdustila vähentyä. Kun suolisto saa lepoa, se ehtii palautua. Tämä ei tietenkään toimi tai sovi kaikille ja oma tilanne onkin syytä käydä lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa läpi”, Huovinen kertoo. 

Suoliston epätasapainoa lisäävät myös elinympäristömme ja elintapamme

Suoliston tulehdusreaktiota voivat aiheuttaa epäsuotuisan ravinnon lisäksi monet muut tekijät. Suolen bakteeristoa heikentävät etenkin antibioottikuurit sekä sairastamamme infektiot ja ripulitaudit. Myös ympäristöstä limakalvoille joutuvat kemikaalit ja myrkyt häiritsevät suolen bakteeristoa.

”Toki määrätyt antibioottikuurit pitää syödä, mutta turhaan niitä ei tulisi lääkärin potilaille määrätä.”

Huovinen toteaa myös, että elämä luonnon keskellä ei olisi pahitteeksi. Se, että altistuu monipuolisesti bakteereille vaikkapa olemalla tekemisissä eläinten kanssa, hoitamalla puutarhaa tai samoilemalla metsissä, saattavat hyödyttää meitä terveempänä suolistona. Altistumme nykyisin liian vähän ympäristön bakteereille.   

Mikä on sitten aivojen ja suoliston yhteys?

Suoliston ja aivojen yhteys on hyvin monimutkainen ja tapahtuu useiden eri mekanismien kautta.

Suoliston mikrobiston merkitystä on tutkittu esimerkiksi hermostoa rappeuttavan Parkinsonin taudin yhteydessä. Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka syy on mysteeri, minkä vuoksi ei ole tähän mennessä löytynyt keinoja hidastaa tai pysäyttää sen etenemistä.

Parkinsonin tautiin hoitoa kehittävä neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans kertoo, että jopa 80 prosentilla Parkinson-potilaista on todettu ummetusta. Eri aineistoja tutkimalla on havaittu, että ummetus alkaa monella potilaalla jo vuosia ennen kuin Parkinsonin tauti todetaan. Esiintymisessä saattaa olla jopa 20 vuoden viive. Selittämättömään ummetukseen liittyy 2–4-kertainen riski taudin puhkeamiselle. 

”Parkinson-potilailla on todettu jo pitkään matala-asteista tulehdusta suolistossa. Se mistä tulehdus saa alkunsa, on vielä epäselvää. Vähitellen on kuitenkin ymmärretty, kuinka laajasti suolistobakteerit vaikuttavat elimistöön ja myös aivojen terveyteen. Ensimmäinen löydös oli, että keskimäärin Parkinson-potilailla on vähemmän tulehdukselta suojaavia ja enemmän sille altistavia bakteereita. Seuraavassa vaiheessa pyritään ymmärtämään, mitä tämä tarkoittaa toiminnallisesti eli mikä yhdistää bakteeriston ja tulehduksen”, Scheperjans kuvaa. 

 

Suolisto-oireet liittyvät Filip Scheperjansin mukaan todennäköisesti myös taudin etenemiseen – potilailla, joilla todetaan mikrobistomuutoksia, tauti etenee nopeammin ja heillä on enemmän suolisto-oireita. 

Scheperjansin ja hänen tutkijatiiminsä tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä löytyisi keinoja, joissa mikrobistoon vaikuttamalla voidaan hillitä tulehdusta ja sitä kautta hidastaa taudin etenemistä. Potilaan mikrobiston avulla pyritään tulevaisuudessa myös ymmärtämään paremmin potilaan yksilöllistä taudin tyyppiä ja mahdollisesti räätälöimään hoitoja sen mukaan. 

Suolistoa on tärkeää hoitaa pitkäjännitteisesti

Voiko muistisairauksia sitten ehkäistä pitämällä huolta suolistonsa hyvästä mikrobikannasta? Pentti Huovinen kehottaa aloittamaan suolistosta huolehtimisen jo nuorena. Monet aivosairaudet kehittyvät kymmenien vuosien kuluessa, joten tervettä suoliston mikrobistoa tarvitaan läpi elämän.  

Probiootteja ei kuitenkaan itse kannata alkaa testailla muistisairauksien ehkäisemiseksi, sillä tulokset eivät ole aina sellaisia kuin odotetaan. On muistettava, että jokaisen mikrobisto on yksilöllinen ja probioottien vaikutuksetkin voivat olla yksilöllisiä. Joskus vaikutus voi olla myös halutusta päinvastainen.

”Ei pidä myöskään unohtaa liikuntaa, jonka on myös havaittu tutkimuksissa vähentävän tulehdustilaa.”

 

 

Lähteet:

Artikkeli perustuu mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovisen esitykseen 21.10.2021 Helsingissä ja haastatteluun 25.10.2021, sekä neurologian erikoislääkäri, dosentti Filip Scheperjansin esitykseen 21.10.2021 Helsingissä ja haastatteluun 2.11.2021.

Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 24.1.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Biogen-158117 | 3/2022

Feedback (Biogen) >>

TERVETULOA AIVOPANKKIIN

Aivoinfarktin jälkeen jokainen päivä on maailman hienoin

Urheilutoimittaja Kaj Kunnas sai aivoinfarktin lähes kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen kiire on jäänyt ja elämästä nauttii hetkessä elävä, kiitollinen mies.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Terve suolisto, terveet aivot?

Suoliston ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Voivatko aivojen sairaudet linkittyä suolistoon?

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Varhaista tunnistamista ja joustavuutta työntekoon – tällaisia aivoterveystekoja Suomi tarvitsee

Aivosairauksia ajatellaan monesti vain vanhusten ongelmana. Todellisuudessa aivosairaudet koskettavat monesti työikäisiä ja suuri osa aivosairauksien kustannuksista syntyy menetettyjen työvuosien kautta. 

Lukuaika 5 min

  • Tapahtumat
  • Artikkeli
Täydellistä unta on turha tavoitella

Nykyajan elämäntapa ei tue järkevää nukkumista. Toimittaja Leeni Peltonen kärsi unettomuudesta 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja sen selättämiseen. 

Lukuaika 5 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Millaisesta ruoasta aivot pitävät?

Ruokavaliollamme on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo aivoterveistä ruokavalinnoista.

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Aivojen terveyttä hellivässä ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee

Ruokavaliolla on yllättäviäkin yhteyksiä muistiin ja vireystilaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo, kuinka oman ruokavalion ja ateriarytmin saa valjastettua tukemaan aivoterveyttä. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Uni kuuluu kaikille

Toimittaja Leeni Peltonen taisteli huonounisuuden kanssa 25 vuotta, mutta löysi lopulta keinoja taisteluun unettomuutta vastaan. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Podcast: Musiikki on ase taistelussa muistisairauden etenemistä vastaan

Apulaisprofessori Teppo Särkämö kertoo podcastissa laajasti musiikin vaikutuksista aivoihimme, mutta erityisesti sen hyödyistä ikääntyville ja aivosairauksista kärsiville. 

Lukuaika 1 min

  • Aivoterveys
  • Podcast
Tanssija Ansku Bergström mukana viettämässä Maailman MS-päivää

Maailman MS-päivää vietetään sunnuntaina 30.5.. Suomessa MS-tauti on osa lähes 12 000 suomalaisen elämää. Katso Anskun tanssivideo MS-kengillä.

Lukuaika 2 min

  • Tapahtumat
  • Uutiset
Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä

Musiikki aktivoi laajasti aivojamme ja vaikuttaa meihin monella eri tasolla: se voi tuottaa mielihyvää, vahvistaa tunteita, vaikuttaa vireystilaan ja parantaa tarkkaavaisuutta. 

Lukuaika 6 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Aivoterveys on avain pitkiin työuriin

Aivosäätiön tämän vuoden teemoina ovat Alzheimerin tauti ja lastenpsykiatria. Erityisesti mielenterveyden ongelmat, aivoperäisiä nekin, ovat yhä useammin myös työkyvyttömyyden syy. 

Lukuaika 4 min

  • Yhteiskunta
  • Artikkeli
Podcast: Tauot kunniaan! Etätyö onnistuu, kun sitä johtaa ja rytmittää

Työpsykologi Hanna Poskiparta tarjoilee podcastissa reseptinsä onnistuneeseen etätyöhön ja itsensä johtamiseen. 

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Podcast: Aivoterveys on avain työurien pidentämiseen

Niin sydän- kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuva työkyvyttömyys on laskussa, kun taas aivoperäiset sairaudet nostavat päätään. Mitä asialle pitäisi tehdä?

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Onnistunut etätyö vaatii omien haasteiden tunnistamista

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi monien työarkea. Siinä on paljon hyviä puolia, mutta se myös kuormittaa aivoja eri tavoin kuin työskentely ihmisten keskellä.

Lukuaika 3 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Aivojen kevätsiivous – näin huolehdit aivoistasi arjessa

Ihmisen aivokapasiteetti on rajallinen, mutta siihen pystyy vaikuttamaan kunnon kevätsiivouksella. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo oikeat välineet ja keinot aivojen hyvinvoinnin tueksi.

Lukuaika 4 min

  • Yksilö
  • Artikkeli
Video: Tästä on Aivopankissa kyse

Aivopankin lanseeraustilaisuus järjestettiin 9.3.2021. Katso videolta tallenne tilaisuudesta ja kuule, mistä aivopankissa on kyse.

Lukuaika 1 min

  • Tapahtumat
  • Video
Video: Tue aivojen hyvinvointia monipuolisella aktivoinnilla

Katso mielenkiintoinen animaatiovideo ja opi lisää aivojen kehittymisestä sekä hyvinvoinnista!

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Video
Podcast: Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa

Kuuntele Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Mikael von und zu Fraunbergin ajauksia suomalaisten aivoterveydestä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Testaa tietosi aivoterveydestä!

Jotta voisimme edistää aivojemme hyvinvointia, meidän täytyy tietää, mikä on aivoillemme hyväksi. Testissä käsitellään aivoterveydelle merkittäviä tekijöitä, kuten unta, stressiä, ravintoa ja liikuntaa. 

Lukuaika 5 min

  • Testi
Digimaailma runnoo pään sisäistä supertietokonettamme

”Aivot sopeutuvat vähitellen, mutta olisiko kuitenkin parempi pyrkiä aivoystävälliseen työtapaan”, pohtii Kansallisen Neurokeskuksen Mikael von und zu Fraunberg.

Lukuaika 3 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Video: Vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön

Katso mielenkiintoiselta videolta työpsykologi Hanna Poskiparran aivoterveysvinkit etätyöhön.

Lukuaika 5 min

  • Yksilö
  • Video
Yksinäisyys on myrkkyä muistille

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan avain hyvään muistiin työelämässä on optimaalisissa olosuhteissa. 

Lukuaika 4 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Podcast: Aivojen kevätsiivous - miten parannat muistiasi arjessa?

Miksi aivotutkija kutsuu edellistä vuosikymmentä säheltämisen vuosikymmeneksi? Kuuntele aivotutkija Minna Huotilaisen ajatuksia aiheesta.

Lukuaika 1 min

  • Yksilö
  • Podcast
Aivosairaudet ovat kallein kansantautimme – tällaisista kustannuksista on kyse

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden sairaustaakasta lähes kolmannes johtuu aivosairauksista. Niiden aiheuttamat kustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna syöpäsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. 

Lukuaika 2 min

  • Artikkeli
Podcast: Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma

Neurologian professori Risto O. Roine pohtii podcastin jaksossa aivosairauksien kustannuksia ja aivoterveyden edistämiseen tähtäävien tutkimusten merkitystä.

Lukuaika 1 min

  • Yhteiskunta
  • Podcast
Aivoterveys on aivojen hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauksien estämistä

Mistä puhumme, kun puhumme aivoterveydestä? Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine kertoo, miten aivoterveyttä ylläpidetään.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Artikkeli
Infograafi: Aivojen ongelmien hinta on huima

Aivoterveyteen liittyvät ongelmat ovat rasite kansantalouden kestävyyskyvylle niin Suomessa kuin koko läntisessä maailmassa. Tutustu infograafiin, joka kertoo tarkemmin kuluerien muodostumisesta.

Lukuaika 2 min

  • Yhteiskunta
  • Infograafi
Tietoa aivopankista

Aivot ovat meidän jokaisen tärkeintä pääomaa. Hyvinvoivat ja terveet aivot auttavat jaksamaan, parantavat elämänlaatua ja pidentävät työuria.

Lukuaika 2 min

  • Aivoterveys
  • Uutiset

Löydät Aivopankin myös sosiaalisesta mediasta. Jakamalla kasvatat pääomaa.